Nukkapallo muutti siis toisaalle. Tämä on viimeinen postaus tänne Bloggeriin.
Löydät nukkapallon osoitteesta http://www.nukkapallo.net .
Huomaathan, että uudessa blogissani sinun täytyy luoda tunnus voidaksesi kommentoida. Se ei vie kauaa. Kommenttispammin ehkäisemiseksi vain rekisteröityneet käyttäjät voivat jättää kommentteja. Rekisteröitymistietoihin ei tarvitse sisällyttää mitään arkaluontoista, ja rekisteröityminen palvelee vain blogiin kommentoimista.
Siirsin kaikki vanhat postaukset sellaisinaan uuteen osoitteeseen, joten löydät ne halutessasi sieltä.
Tervetuloa!
18 toukokuuta, 2007
03 toukokuuta, 2007
Virheet
Pitkästä aikaa mielenkiintoinen meemi, joten tavoistani poiketen osallistun.
*tuijottel*
Tuommoset vihreänruskeankukertavat nuo on. Oikein kirkkaassa valossa, värikalvon venyessä äärimmilleen, tulee reunoista esiin harmaampaa vihreää. Meemin löysin Lankakomerosta.
*tuijottel*
Tuommoset vihreänruskeankukertavat nuo on. Oikein kirkkaassa valossa, värikalvon venyessä äärimmilleen, tulee reunoista esiin harmaampaa vihreää. Meemin löysin Lankakomerosta.
01 toukokuuta, 2007
Mää kans!
Voihan Baijerilaiset. Kuten KALiin postasinkin jo:
Viikkojen ajan seurailin ja kateellisena irkistä luin, katselin kuvia ja huokailin, että voi kun on kauniit sukat. Kauneimmat ikinä näkemäni. No, eihän tällä sisulla, hermoilla ja millään muullakaan ominaisuudella tuommosia näperretä. En mä ehtiskään, 1v ja 5v kakarat pitää kiireisenä. On muitakin töitä kesken. Ja mihin mä nyt tarttisin tommosia sukkia, mullahan on kunnolliset villasukat ja unisukatkin on. Eihän mulla ole noihin sopivaa lankaakaan. Enkä kyllä ainakaan mihinkään knit-a-longiin liity, en oo ikinä ennenkään ollu niistä kiinnostunut, siitähän tulee ryhmäpaineita ja vaikka mitä.
Vaan on ne niin kovin kauniit...
Sitten loppuivat tekosyyt kesken, ja aloitin eilen illalla. Lankana on luonnonvalkoinen Regia Silk, niitä harvoja jotka mun iholle sellasenaan sopii. 2,5mm puikoilla teen, jalka on suuri (siro 41) ja käsiala tiukkaa. Lisäyskerros oli meinaan tuskaista vääntöä. Ei mikään aivoton tv-neule...
Kuvaa etenemisestä laitan kun on jotain nähtävää. Tässä välillä on valmistunut juttuja Erittäin Salaiseen Projektiin, parit villavaippahousut, joista toiset onnistuneet ja toiset eivät todellakaan... Pitsihuivikuumekin iski. SNY2006-vaihdossa Maudilta saamani Wetterhoffin ihanainen herkullisen tummanvihreä Sivilla soljuu puikoilla Flower Basket Shawliksi.
Hoppua ja häslinkiä riittää silti. Vaihdoinpas työpaikkaa, aloitan kesäkuun alussa uudessa firmassa, ja Piiperoinen pääsee riemastuttamaan päiväkodin tätejä ehtiväisellä itsepäisellä olemisellaan. Autokouluunkin menin. Koti pitäisi laittaa kuntoon, vieläkin on pari mööpeliä hankkimatta ja niiden puutteesta johtuen osa tavaroista sekaisin ja missä sattuu.
Kohta selkenee...
Viikkojen ajan seurailin ja kateellisena irkistä luin, katselin kuvia ja huokailin, että voi kun on kauniit sukat. Kauneimmat ikinä näkemäni. No, eihän tällä sisulla, hermoilla ja millään muullakaan ominaisuudella tuommosia näperretä. En mä ehtiskään, 1v ja 5v kakarat pitää kiireisenä. On muitakin töitä kesken. Ja mihin mä nyt tarttisin tommosia sukkia, mullahan on kunnolliset villasukat ja unisukatkin on. Eihän mulla ole noihin sopivaa lankaakaan. Enkä kyllä ainakaan mihinkään knit-a-longiin liity, en oo ikinä ennenkään ollu niistä kiinnostunut, siitähän tulee ryhmäpaineita ja vaikka mitä.
Vaan on ne niin kovin kauniit...
Sitten loppuivat tekosyyt kesken, ja aloitin eilen illalla. Lankana on luonnonvalkoinen Regia Silk, niitä harvoja jotka mun iholle sellasenaan sopii. 2,5mm puikoilla teen, jalka on suuri (siro 41) ja käsiala tiukkaa. Lisäyskerros oli meinaan tuskaista vääntöä. Ei mikään aivoton tv-neule...
Kuvaa etenemisestä laitan kun on jotain nähtävää. Tässä välillä on valmistunut juttuja Erittäin Salaiseen Projektiin, parit villavaippahousut, joista toiset onnistuneet ja toiset eivät todellakaan... Pitsihuivikuumekin iski. SNY2006-vaihdossa Maudilta saamani Wetterhoffin ihanainen herkullisen tummanvihreä Sivilla soljuu puikoilla Flower Basket Shawliksi.
Hoppua ja häslinkiä riittää silti. Vaihdoinpas työpaikkaa, aloitan kesäkuun alussa uudessa firmassa, ja Piiperoinen pääsee riemastuttamaan päiväkodin tätejä ehtiväisellä itsepäisellä olemisellaan. Autokouluunkin menin. Koti pitäisi laittaa kuntoon, vieläkin on pari mööpeliä hankkimatta ja niiden puutteesta johtuen osa tavaroista sekaisin ja missä sattuu.
Kohta selkenee...
Tunnisteet:
Neulomukset,
Sanotut
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)