Nää langat on huhuilleet nurkasta jo jonkin aikaa. Vihdoinkin miehen villapaita on puikoilla, ja näyttää nyt 23cm etukappaleen helmasta neulottuna oikein mukavalta. Vauvan villahaalari on vetoketjun ompelua vaille valmis, ja se on niin tympeää puuhaa että mieluusti keksin kaikkea muuta ennenkuin siihen rupean, kuinkas muuten.Ja niitä kuvia:
Ekat villavaippahousukokeilut. Sovitusmallia kun ei ollut, niin piti hilseestä repiä lahkeensuiden silmukkamäärät, katsotaan nyt sitten minkä mallinen vauva tulee, että sopiiko sinne päinkään. Punaruskeista on saumat vielä ompelematta, pitäis kaivaa jostain lanka joka tuohon väriin sopisi. Tuon väristä lankaa ei pahemmin ole ikinä mun lankavarastoissa ollut, enkä hahtuvasäikeellä kyllä osaa ommella saumaa, se katkeaa siihen ihan takuulla.
Nää on ihan pikkukokoa sitten. Kirjekuorimalli ja poikittain neulottu malli oli tosi helpot tehdä, niistä tykkäsin, saapa nähdä syntyykö näitä enemmänkin. Ja sitä hahtuvaa on sitten ihana neuloa, kun kädet tottuvat tekemään löysempää neulosta eikä enää katkeile... se on niin pehmoista. Iski mieletön hinku tehdä huovutetut lapaset siitä seuraavaksi, mutta jospa nyt malttais mielensä ja urakois nää keskeneräiset neuleentapaiset ensin pois...
Tuommonen megaiso puikkokotelo tuli tehtyä kun edellinen kapea puikkopussi jäi pieneksi. Sieltä puuttuu kuvasta muutamatkin pitkät puikot ja parisen virkkuukoukkua. Ei varmaan oo ihan joka kutojamummolla yhtä militaristista asevarastoa, vai onko, häh?
No, oikeasti tuo oli housujen tvillikankaan ylijäämää, ainoa joka oli tarpeeks kestävää tuohon käyttöön... Ja kauniisti menee kotelo rullalle eikä puikot putoile. Jokin kiinnitys tuohon on pohdinnassa, kunhan jaksaisi vaivautua. Kankaan henkeen voisi tietysti kehittää siihen mustaa nauhaa ja mustat muoviset pikasoljet, niitä olisi tuolla valmiina, mutta... no joo...
Reunassa linssiluteena kurkkiva kirjava hässäkkä on Huopasesta virkattu n. 50x70cm lätkä, joka pitäis testiks huovuttaa koneessa. Jos se huopuu kunnolla, siitä tulee istuinalusta, jos ei, niin... enköhän siitä jotain keksi.
Termiitin villaiset säärystimet tulivat niin ikään valmiiksi ja pääsivät käyttöön. Poika on monena iltana pyytänyt ne, ja on tykännyt kovasti. Novitan wool on iholla hieman karkea, mutta nuo ajavat asiansa mainiosti nimenomaan pyjamanhousujen päälle vedettyinä, ja pysyvät siten jopa päälläkin. Ei ole ipana enää valittanut öisiä jalkasärkyjä, jospa se lämpö oikeasti sitten auttaa. Mitä nyt välillä on pyjaman, säärystimien ja peiton kanssa turhankin hiki.
Millähän saisi itseään niskasta kiinni ja ompelisi sen vauvan haalarin vetoketjun... Olikos jollain nettikaupalla valikoimassa motivaatiota kilohintaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti