07 syyskuuta, 2006

Narkkarin aamu ja parempi ilta

Eilen tuli pakettikortti, lähettäjänä SNY. Meinasi mennä yöunet miettiessä, että mitä sieltä nyt saapuu, kun en ehtinyt eilen vielä hakea pakettia. Tänään aamulla oli kahvimaito loppu (ja minähän en mustaa juo), ja kofeiiniaddiktin oli raahauduttava heti aamusta kauppaan, ja siinä samalla ajattelin sitten käydä postissakin.

Pääni on hyvin eri mieltä siitä, jos aamulla täytyy lähteä liikkeelle ilman kahvia, ja kahdensadan metrin kävelyn jälkeen piti jo istahtaa hengittämään puistonpenkille, niin hutera olo oli ja päätä särki ja oli tuskanhiki ja mitä vielä. Tunsin itseni todella narkkariksi, ja joku ohikulkeva Kunnollinen Ihminen vähän siihen tapaan mulkoilikin, kun vauva natusteli rattaissa tuttiaan tyytyväisenä ja minä istuin kiveyksen reunalla päätäni pidellen.

Kaupasta raahasin kahta isoa ostoskassia ja reppu oli täynnä ostoksia niin ikään, olo ei mitenkään kohentunut lisätaakasta. Eikä noissa nykyrattaissa ole kunnon tavarakoria. Olin onnellinen, että asun kaupungissa jossa lähikauppoja on joka nurkalla, ja postikin vieressä. Postissa oli jonoa ja kuuma kuin... no jääkööt sanomatta missä, ja kun viimein selvisin sieltä ulos, alkoi ipanakin hermostua. Ryömimään oppinut Piiperoinen ei enää viihdy paikallaan kovin hyvin. Onneksi olin ostanut maissinaksuja, joilla sain loppumatkan viihdettä pienelle.

Kotiovella kaivelin tottuneesti avaimia taskusta, vain huomatakseni, etteivät ne olleet siellä. Juuri ja juuri vältyin kiroamasta ääneen, kun niitä ei löytynyt mistään taskusta. Siinähän sitten mietin, mitä tehdä. Piiperoinen hermoili rattaissaan ja itsellä myös todella huono olo, päänsärky senkun yltyi ja kofeiinintarve teki suorastaan kipeää. Hoksasin soittaa Miehelle; hänen töissään on ollut hiljaisempia iltoja lähipäivinä ja sieltä hurauttaa autolla alle kymmenessä minuutissa kotiin.

Istuimme sitten Piiperoisen kanssa pihalla pakasteet ostoskasseissa sulaen, ja pieni viihtyi maissinaksujen kera sotaten tahmaa kaikkialle. Voin kertoa, mustakankaiset rattaat eivät ole se viisain vaihtoehto... Vihdoin ritarillinen Mieheni karautti ratsull... Fordillaan pihaan ja pääsin kotiin. Ostokset piti toki pelastaa ensimmäisenä, mutta sen jälkeen en viivytellyt sekuntiakaan rynnätessäni kahvinkeittimen ääreen saamaan aikaiseksi muutaman kupillisen kahvia. Päivä pelastettu, kun ne kaivatut avaimet sittenkin löytyivät repun purkamisen jälkeen sisäsivutaskun pohjalta. Äitiysdementiaa, mitä lienee. Mies oli ymmärtäväinen.

Tankattuani kahvia ja ruokaa pääsin paketin kimppuun. Siellä oli suloinen paperikassi ja ihana kortti pitkän tervehdyksen kera, tuli oikein hyvä mieli. Ja mitä muuta!



Erikoiskahvia (miten sattuikin...) ja kaksi vyyhtiä Sivillaa! Ostin juuri messuilta kolme vyyhtiä Silviaa, tuota prikulleen samaa väriä, ja se on juuri se väri joka tuntuu niin kovin omalta. Oikealla näkyvät pallerot siis sitä ostamaani Silviaa, pistin vertailuksi kuvaan. On se vaan ohutta, keriminen oli hikistä puuhaa. En omista kerijää enkä vyyhdinpuita... Mun nanometrien pituisella neulojankärsivällisyydellä ei neulota Silviaa käsin, se joutui neulekoneeseen. Piiperoinen on ihmeissään kuunnellut koneen jyristelyä ja sadatteluani, kun olen surrannut pitsineuletta menemään, ja setvinyt sotkeentuvaa lankaa.

Tuo Sivilla on sen paksuista että siitä teen kyllä käsin jotakin ihanaa pitsistä, itselleni! Iholla niin pehmeää eikä kutita, ja tuo väri on niiiiiin oikea. SNY: kiitos, miten osaisin paremmin sanoa! Joko luet ajatuksiani tai sitten joku antaa sinulle oikein hyviä vinkkejä...

Niin ja tuli ne Käsityömessutkin käytyä, ihan kuin olisin voinut sellaiset väliin jättää. Zeska mokoma kaappasi minut messukiertely- (lue: tuhlaus-) kaverikseen, ja kaikkea upeaa ja ihanaa tuli nähtyä. Silviat ostin messuilta, ja niiden lisäksi tämmöisiä:


Kauan himoitsemani A Gathering of Lace, ja toinen pitsihuivikirja, näistä kyllä löytyy ideoita Sivillahuiviin...


Uusi puinen kirjontakehys tarttui matkaan. Ristipistotyö on alkutekijöissään ja näyttää vähän psykedeeliseltä, mutta hyvä niin, sillä tulee lahjaksi. Ei ihan mene pilalle kun ei tuosta nyt vanha erkkikään keksi mikä kuva tuohon muotoutuu. Ellei ole tehnyt samaa työtä itse. Sen yllä lymyilee oma flow-neuleeni. Flow on käsitteenä jo vuosien takaa tuttu ja olen sen oppiessani ja asioita tutkiessani ja oivaltaessani kokenut usein, ja se päihittää toisinaan jopa itsensä kiusaamisesta kihonneen endorfiinihumalan. Iona kertoo hiukan enemmän käsitteestä flow.

Piiperoinen on oiva kohde suloiselle neulehaalarille, ja Dropsin Alpaca on huumaava lanka: se vain tarttui mukaan, kun Zeska jälleen johdatti viattoman Gehennan neulepaheiden ja lankahoutusten syövereihin yhä syvemmälle, ja vei minut Priimaan. Drops Alpacat suorastaan hyppäsivät syliin... Piirsin kaavan, neuloin mallitilkkuja ja laskin tiheyksiä, ja lopulta laskin ohjeen, ambitiona saada aikaan Maailman Kaunein Neulehaalari Maailman Kauneimmalle pienelle tytölle. Juu, syyttäkää vaan puolueellisista mielipiteistä, se kuuluu asiaan.


Katsokaa nyt noita ihania alpakkapalleroita... Edessä GetKnittedin tarjouksesta tilattua Debbie Bliss Alpaca & Silkiä, ja se on jo niin ylellistä etten vieläkään ole keksinyt mitä ylellistä siitä neuloisin. Olen vain hipelöinyt noita pehmeitä nöttösiä ihastuksissani. Messuilta löysin myös halpoja Addeja, kullatut pyöröt olivat 3e! Hamstrasin muutaman. Eniten oli tarjolla kaksimillisiä metrisiä, joilla ei edelleenkään näin keskittymiskyvytön ihminen tee mitään. Jätin mokomat koriin.


Termiitti sai SNY:n lähettämästä ihanasta Opal-langasta mainiot sukat. Vartta kuuluu olla, että sen saa kiskottua verkkarin päälle, toppahaalarin lahje on huomattavasti helpompi pukea sen jälkeen. Termiitin tassuun perinteinen lappukantapää istuu täydellisesti, tiimalasit voi unohtaa tuon sukankuluttajan kohdalla. Omituinen poika, osaa oikeasti arvostaa sitä kun teen hänelle tämmöisiä hyödykkeitä, kovin tyytyväinen oli kun sai näin hienot sukat!

Olipa mainio loppupäivä sittenkin. Hmm, kello on neljä, ne Kunnolliset Ihmiset vissiin nukkuu tähän aikaan...?

2 kommenttia:

SNY 2006 kirjoitti...

Hauska että paketin sisältö oli mieluisa! Tulipa kahvi sopivasta. Ja oikein mukava nähdä että Termiitillä on uudet sukat. Näyttävät oikein hyvin istuvilta, ja raidoituksen olet saanut hienosti samanlaiseksi

Puputsi kirjoitti...

Debbie Blissin Alpaca & Silk, lääh... :P~

Ja hienot sukat oot saanu aikaseks.